Vaaliteemat
Eduskunnassa haluan erityisesti edistää koulutusta ja terveyttä sekä parantaa mielenterveys-palveluita.
Mielenterveyden edistäminen vaatii tekoja
Pitääkö mielenterveysongelmista kärsivän odottaa puoli vuotta hoitoon pääsyä? Ei lippu hoitoon voi olla se, että soittaa 112 ja uhkaa tappaa itsensä, ja näkee vihreitä ukkoja. Tähän minä törmään omassa työssäni ensihoitajana. Palveluihin pitää ohjata rahaa ja hoidon vaikuttavuutta pitää pystyä arvioimaan. Tarvitaan tutkimusta aiheesta. Hoidon ohjaamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Hoitoon on päästävä matalammalla kynnyksellä ja helpommin.
Kela maksaa eniten sairauspäivärahoja mielenterveysongelmista johtuvista syistä.
Kuinka parannamme mielenterveyden palveluita
Psykoterapiakoulutus on tällä hetkellä yliopistojen maksullista liiketoimintaa, eli sillä tehdään bisnestä. Valtion on rahoitettava koulutusta. Ei sen pidä mennä niin, että opiskelijan tulee maksaa 25 000 – 60 000 euron koulutus itse. Tähän on tehtävä muutos jo seuraavalla hallituskaudella.
Lisäksi tarvitaan koulutus, joka tuottaa ammattilaisia, jotka ovat erikoistuneet mielenterveyden hoitoon. Mielestäni sairaanhoitaja amk, sosionomi amk tai lähihoitajakoulutus, jossa on käyty psykiatriaan erikoistuva puolen tai vuoden mittainen koulutus ei anna riittäviä valmiuksia. Tällä ei ole tarkoitus vähätellä kyseisen koulutuksen käyneitä. Tarkoitus on kyseenalaistaa, miksi ihminen, joka haluaa auttaa toista psyykkisten ongelmien hoidossa, tarvitsisi esimerkiksi sairaanhoitajaopintoihin kuuluvia, tässä tapauksessa tarpeettomia, tutkinnon osia, jos ei tule esimerkiksi työskentelemään terveyskeskuksen vuodeosastolla koskaan. Kyseinen koulutus houkuttelisi varmasti motivoituneita ihmisiä alalle ja parantaisi valmiuksia työelämässä.
Ei kaikkien tarvitse heti alkuvaiheessa päästä psykoterapeutille tai psykologille, vaan hoidontarpeen arviointiin tulee päästä nopeasti, ja siten arvioidaan minkälaista hoitoa tämä henkilö tarvitsee. Hoitopolkujen tulee olla mutkattomia ja saavutettavia.
Rahat hoitoon, ei hallintoon
Soteuudistus oli vanhojen puolueiden ideologioiden ohjaama poliittinen projekti. Hyvinvointialueita tulisi olla 21 sijaan 5. Nykyinen ratkaisu on resursseja imevä hallintohimmeli. Rahat on pistettävä hoitoon, ei hallintoon.
Perusterveydenhuollon ongelmat ratkaistaan ottamalla käyttöön perhelääkärimalli. Perhelääkäri pystyy toimimaan yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Positiivisia tuloksia löytyy useasta Euroopan maasta. Nopea hoitoon pääsy ja kokonaisvaltainen hoito ovat mallin todettuja etuja.
Hoitajapula on akuutti asia ja tulee pahenemaan. Hoitoa tarvitsevat vanhukset jätetään heitteille ja lapsia ei pystytä leikkaamaan. Hoitajapula on ratkaistava parantamalla työoloja ja palkkausta. Tarvitsemme myös erilaisia hoiva-alan työntekijöitä, jotka voivat suorittaa tehtäviä, joiden tekemiseen ei tarvita laajaa terveydenhuollon koulutusta.
Kun mieli järkkyy on apua saatava helposti ja nopeasti. Tämä on yksilön ja yhteiskunnan etu. Mielenterveyden ongelmat ovat suurin sairauspäivärahan ja ennenaikaisen eläköitymisen aiheuttaja. Nykyinen tapa tarjota pitkäaikaista psykoterapiaa ei toimi ja on ruuhkauttanut palvelut. Tarvitaan monipuolisempia ja joustavampia keinoja, kuten lyhytkestoisia psykoterapiapalveluita tuotettuna myös digitaalisin palveluin.
Kaikille kuuluu arvokas vanhuus. Vanhustenhuoltoon on saatava lisää resursseja. Omaishoitajat ovat tärkeitä. Heidän jaksamista ja hyvinvointia tulee tukea tarjoamalla palveluja ja mahdollisuutta “lomaan”. Myös taloudellisen tuen lisääminen omaishoitajille on koko yhteiskunnan sekä yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta perusteltua.
Koulumenestys enää myytti
Suomen koulutusmenestys on enää myytti. Pisa-tulokset ja korkeakoulutettujen määrä on sukeltanut ja olemme tippuneet kehittyneiden maiden kärjestä keskikastiin. Tämän vaikutukset työn tuottavuuteen ja koko yhteiskunnan potentiaaliin ovat merkittävät.
Kaikki lähtee siitä, että meillä on toimiva peruskoulu, jossa oppilailla on opiskelurauha. Oppilaat, jotka häiriköivät muiden oppilaiden opiskelua eivät kuulu luokkaympäristöön. Inkluusion idea on kaunis, mutta ei realistinen. Peruskoulumenestystä tukisi myös oppivelvollisuuden aikaistaminen koskemaan kahden vuoden esiopetusta. Lisäksi peruskouluihin tarvitaan lisää tukihenkilöstöä, jotta lasten kohtaamiin haasteisiin voidaan puuttua.
Suomen ongelmana on, että korkeakouluihin pääsy ja valmistuminen kestävät molemmat liian kauan. Korkeakouluihin tulee lisätä aloituspaikkoja. Korkeakouluopintoihin pääsyn tulee olla nykyistä helpompaa. Opinto-oikeuden tulee olla rajattu. Meidän tulisi selvittää onko kaikista yliopisto-opiskelijoista yhteiskunnan näkökulmasta järkevää kouluttaa maistereita vai tulisiko meillä olla, kuten Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa, joissa kanditutkinto on yleinen perustutkinto.
Muutos EU-politiikkaan
Liike Nyt kannattaa Euroopan unionia, jossa jäsenmaiden välillä on vapaa palveluiden, tuotteiden, pääomien ja ihmisten liikkuvuus. Liike ei kannata EUn nykyistä kehitystä, jossa mm. yhteisvelasta ja puuttumisesta kansallisen päätöksenteon alaisiin asioihin on tullut normi.
EUlle pitää asettaa rajat. Jatkuvaa perussopimusten venytystä ja kabineteissa tapahtuvaa toimivallan ylittämistä ei voida hyväksyä. Vastaus kaikkiin ongelmiin Euroopassa ei voi olla lisää EUta, vaan ratkaisu voi olla toisinkin päin.
Suomen EU-politiikassa pitää vahvemmin korostua omien kansallisten intressien edistäminen. Tarvitsemme parempaa valmistautumista ja kokonaisvaltaisen strategian. Asioihin pitää vaikuttaa ennakoivasti eikä jälkijunassa.
Sähköntuotanto omavaraiseksi
Sähköverkkojen myynti valtion omistuksesta oli suuri virhe. Sähköverkot ovat luonnollinen monopoli. Huoltovarmuuden sekä turvallisuuden kannalta sähköverkot ovat elintärkeää infrastruktuuria. Sähköverkot on lunastettava takaisin valtion omistukseen myymällä muita valtion ei-strategisesti merkittäviä omistuksia.
Suomen on nopeasti saavutettava sähköntuotannon omavaraisuus. Emme saa olla riippuvaisia muiden maiden energiapolitiikasta. Lisäksi, sähkön hinnanmuodostus on uudistettava, jotta se vastaa todellisia kansallisia tuotantokustannuksia.
Lainsäädäntö on laitettava kuntoon, jotta uusille innovaatioille ja teknologioille on tilaa ja mahdollisuuksia kasvaa. Pienydinvoimalat ja vetyteknologia edustavat energiateollisuuden tulevaisuutta. Jos haluamme olla edelläkävijöitä, on meidän panostettava siihen.
Ruoantuotanto kannattavaksi
Ruoan arvonlisävero on laskettava 14 prosentista 10 prosenttiin. Tämä parantaa vähävaraisten ja lapsiperheiden asemaa. Ruoan hinta on noussut ennätysvauhtia ja valtiolta tarvitaan nyt toimia.
Kotimaisen ruoantuotannon korkea omavaraisuus pitää säilyttää. Epävakaa kansainvälinen turvallisuustilanne ja ruoan niukkuus kansainvälisillä markkinoilla, antavat vahvat perusteet korkealle omavaraisuudelle.
Kotimaisen maataloustuotannon edellytysten turvaamiseksi on tukipolitiikkaa muutettava, niin että tuet kohdistuvat aidoille ruoantuottajille. Nousseita tuotantokustannuksia on kompensoitava, jotta tuotanto ei vaarannu. Tiloilla tarvitaan energiaa ja lannoitteita.
Keskittynyt vähittäistavarakauppa on ongelma, johon pitää puuttua. Kauppa sanelee hinnat. Voitot valuvat ketjussa kaupoille. Maataloustuottajien toiminta jää liian usein jopa kannattamattomaksi. Näin ei voi olla!
Osallistavampaa politiikkaa
Toimivan demokratian edellytyksenä on kansalaisten laaja osallistuminen politiikkaan. Liike perustettiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Liike on vaikuttamiskanava, jonka tavoite on lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia politiikkaan ja päätöksentekoon.
Sitran tekemän tutkimuksen mukaan noin 700 000 suomalaista haluaisi osallistua päätöksentekoon enemmän, jos se olisi nykyistä helpompaa. Kaksi kolmasosaa suomalaisista sanoo, että päätöksenteko pitäisi tuoda lähemmäksi tavallista ihmistä. Liike haluaa olla vastaus tähän. Haluamme osallista kansalaisia mukaan politiikkaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja luoda vaikutusmahdollisuuksia.
Äänestysikäraja tulisi laskea 16 vuoteen. Nuorilla pitää olla oikeus vaikuttaa heidän tulevaisuuteensa. Demokratiamme tarvitsee myös nuorten osallisuutta ja näkemyksiä.
Politiikan tulee 2000-luvulla olla avointa ja selkeää. Vuorovaikutuksen edistäminen kansalaisten ja päättäjien välillä on avainasemassa. On aika rikkoa politiikan kuplat. Tätä voidaan edistää, niin teknologisin työvälinein, kuten Liikkeen Nettiparlamentti tai ihan perinteisinkin tavoin tapaamalla ja olemalla muita aktiivisesti vuorovaikutuksessa.
Suomessa järjestetään liian usein vaaleja. Eduskunta-, alue- ja kuntavaalit tulisi järjestää yhdessä. Tämän tavoitteena olisi erityisesti äänestysaktiivisuuden lisääminen. Samalla voitaisiin rajoittaa, että ehdolla voi olla ainoastaan kahteen paikkaan. Nykyinen tapa, jossa samat edustajat istuvat kaikissa kolmessa keskittää valtaa liikaa.
Suomen vaalijärjestelmä on rakennettu palvelemaan suurten puolueiden etua. Nykyisellä järjestelmällä kansanvalta toteutuu heikosti. Vanhat puolueet eivät halua kilpailijoita ja ovat rakentaneet järjestelmän joka pitää heidät vallassa. Tähän on tultava muutos.
Loppu vallan väärinkäytölle
Suomalainen korruptio on rakenteellista. Liikutaan harmaalla alueella. Maan tapa, hyvä veli -verkostot ja pienet piirit pyörivät.
Se tekee yhteiskunnasta tehottoman ja epäoikeudenmukaisen. Verorahoja tuhlataan poliitikkojen sulle-mulle -hankkeisiin. Päätöksiä ajaa oma tai puolueen etu, ei maan tai kansalaisten etu.
Liike Nyt ei hyväksy poliittisia virkanimityksiä, ay-liikkeen verovapaita osinkoja, poliitikkojen siirtymistä lobbareiksi ilman karenssia, poliitikkojen istumista s-ryhmän hallintoneuvostoissa tai veikkausvoittovarojen jakotapaa. Epäkohtia ja vallan väärinkäyttöä on paljon. Rakenteita ja maan tapoja on muutettava!
Kaikki vanhat puolueet ovat saamapuolella eikä mikään muutu, kun kaikki hyötyvät. Vanhat puolueet ovat luoneet järjestelmän ja pitävät siitä kiinni.
Valikoiva maahanmuutto
Liike ajaa valikoivaa maahanmuuttoa. Toivotamme tervetulleeksi heidät, jotka haluavat ja pystyvät kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Se tarkoittaa meidän yhteiskunnan sääntöjen, lakien ja kulttuurin kunnioittamista. Se tarkoittaa työllistymistä.
Oli kyse sitten Suomeen saapuvista työntekijöistä tai kiintiöpakolaisista, niin jokaisen kohdalla on käytävä läpi henkilön edellytykset kotoutua ja toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Oleskelulupa Suomeen tulee myöntää ainoastaan edellytysten täyttyessä.
Turvapaikkajärjestelmän perusteena olevat kansainväliset sopimukset ovat vanhentuneet. Turvapaikkkajärjestelmää käytetään räikeästi hyväksi parempaan elintasoon pyrkiessä. Kansainväliset sopimukset pitää avata ja päivittää nykypäivään.
Ulkomaalaisten, jotka ovat maassa laittomasti tai eivät kotoudu Suomeen on poistuttava.
Työllisyysaste ylös
Suomen tavoitteena pitää olla 85% työllisyysaste. Ilman sen saavuttamista meillä ei ole varaa ylläpitää nykyisiä hyvinvointivaltion palveluita. Työ on hyvinvoinnin perusta. Työkykyisten työikäisten on joko tehtävä töitä tai opiskeltava.
Kannustinloukkuja pitää aktiivisesti purkaa. Sosiaaliturvasta tulee tehdä työntekoon kannustava mm. porrastamalla ansiosidonnainen työttömyysturva. Sosiaaliturvan pitää olla joustavampi jotta töitä kannattaa aina ottaa vastaan. Uloston suojaosuutta tulee nostaa reilusti, jotta se ei tee ulosottoon joutuneille työntekoa kannattamattomaksi tai jopa mahdottomaksi.
Työmarkkinoiden tulee olla joustavammat. Työntekijän palkkaamisen riskiä on madallettava pidentämällä koeaikaa ja helpottamalla irtisanomista. Mahdollisuuksia paikallisen sopimiseen on lisättävä. Maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille työntekijöille pitää löytyä työllistymismahdollisuuksia ilman suomenkielen täydellistä osaamista.
Työstä saatavalla palkalla pitää pystyä tulemaan toimeen. Palkkatyököyhyys on oikeustajun vastaista. Hyvinvointivaltion tehtävä ei ole kompensoida yritysten palkkakustannuksia tulonsiirroilla. Työmarkkinoiden pitää toimia paremmin.
Oikeus turvallisuuteen
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on luonut erittäin epävakaan kansainvälisen tilanteen. Ukrainaa on tuettava kaikin eri tarvittavin keinoin. Venäjä on lyötävä ja sen pitää vastata tekemistään sotarikoksista sekä aiheuttamastaan taloudellisesta tuhosta Ukrainassa.
Osana Euroopan unionia ja tulevaisuudessa Natoa Suomi on paremmassa turvassa. Emme ole enää yksin. Omaan kansalliseen puolustukseen on kuitenkin tehtävä jatkuvia panostuksia jotta puolustuskykymme pysyy korkeana. Kaikkeen on varauduttava.
Kaikki strategisesti tärkeillä alueilla sijaitsevat Venäjän kansalaisiin ja valtioon liitetyt kiinteistöomistukset on käytävä läpi. Tarvittaessa kiinteistöt tulee pakkolunastaa.
Suomalaisten turvallisuudentunnetta on kansainvälisen tilanteen ohella heikentänyt yhteiskunnallisen polarisaation lisääntyminen. Se näkyy niin politiikassa demokratiaa nakertavana lisääntyneenä vastakkainasetteluna kuin suurimpien kaupunkien sisäisenä alueellisen segregaationa, josta uutena ilmiönä ovat maahanmuuttajataustaisten nuorten katujengit. Tarvitaan tiukempaa lainsäädäntöä, mutta myös mahdollisuuksia esimerkiksi harrastaa urheilua. Jengiväkivalta pitää tukahduttaa nyt, ennen kuin olemme Ruotsin tilanteessa.
Yrittäjyys on talouden selkäranka
Yritykset ovat yhteiskunnan kehityksen ja talouden kasvun moottoreita. Niissä syntyvät innovaatiot ja työpaikat tuovat lisäarvoa yhteiskuntaan. Yrittäjyyden kannattavuuden ja investointien edistäminen luovat kasvua, työtä ja hyvinvointia.
Yritysten voitot tulisi voida investoida ennen verojen maksua. Koko yhteiskunnan etu on, että yritykset investoivat. Tarvitsemme radikaaleja toimia kilpailukyvyn ja yritystoiminnan edistämiseksi. Suomesta tulee tehdä mahdollisimman vetovoimainen kohde kansainvälisille yrityksille ja investoinneille.
Haluamme parantaa erityisesti pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja kasvumahdollisuuksia. Pk-yritykset ovat Suomen talouden vetureita. Yritystuet tulee ensisijaisesti suunnata pk-yrityksille.
Byrokratiaa pitää purkaa isolla kädellä. Yrittäjyydelle pitää olla vapautta ja tilaa. Sääntö-Suomen sijaan haluamme yrittäjä-Suomen.
Suomen täytyy uudistua
Suomessa on monia sellaisia rakenteita, joita pitää uudistaa. Vanhat puolueet eivät siihen pysty, koska he haluavat pitää tiukasti kiinni nykyisistä valtarakenteista.
Suomessa tulisi olla 309 sijaan 100 kuntaa. Julkisen sektorin kokoa ja byrokratiaa on karsittava määrätietoisesti. Jokaisessa kunnassa ei tarvita omaa elinkeino- ja talousjohtajaa, vaan hallintoja on yhdistettävä naapurikuntien kanssa. Verorahat on hallinnon sijaan laitettava palveluihin.
Asumistuelle on asetettava katto ja kunnat on saatava rakentamaan enemmän edullisia vuora-asuntoja. Tukimäärä jatkaa kasvuaan, rahat valuvat asuntosijoitusyhtiöille ja sieltä esimerkiksi ay-liikkeen saamien verovapaiden osinkotuottojen kautta vasemmistopoliitikkojen vaalikampanjatileille.
Työeläkeyhtiöt pitää yhdistää kahdeksi yhtiöksi. Työeläkeyhtiöiden toimintakulut ovat noin 500 miljoonaa, joten yhdistämisellä saataisiin aikaan satojen miljoonien säästöt. Samalla on muutettava liian kireitä vakavaraisuussäännöksiä, jotta sijoitustoiminnan riskinottoa voidaan maltillisesti kasvattaa.
Ei-luonnolliset monopolit, kuten Veikkaus, Alko ja apteekit tulee purkaa. Valtion sääntelyä ei tule harjoittaa siellä, missä se ei ole tarpeen. Veikkauksen monopoli pitäisi purkaa ja luoda linsenssijärjestlmä. Alkon monopoli tulisi purkaa ja viinien myynti ruokakaupoissa tulisi sallia.
Ammattiyhdistysliikkeellä on kohtuuton valta-asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Niiden verovapaat osinkotuotot on laitettava verolle ja poliittisia lakkoja on rajoitettava. Ay-liikkeen ylläpitämät jäykät työmarkkinat ovat kasvun este ja sille on saatava muutos.